Mikä on IQ (älykkyysosamäärä)?
Älykkyysosamäärä eli IQ on pistemäärä, joka kertoo, miten ihminen suoriutuu joukosta päättelytehtäviä muuhun väestöön verrattuna. Se ei mittaa, kuinka paljon tiedät, vaan miten ratkaiset uusia ongelmia.
Mistä se tulee
Ensimmäiset nykyaikaiset älykkyystestit laati Alfred Binet Ranskassa vuonna 1905 tunnistaakseen, ketkä koululaiset tarvitsivat tukea. Pian sen jälkeen psykologi William Stern ehdotti, että ”älykkyysikä” jaetaan todellisella iällä ja kerrotaan sadalla: tästä tulee sana ”osamäärä”.
Nykyään sitä ei enää lasketa näin. David Wechslerin töistä lähtien on käytetty poikkeama-IQ:ta: tulostasi verrataan samaan väestöön kuuluvien ihmisten tuloksiin, ja se ilmaistaan asteikolla, jolla 100 on keskiarvo.
Mitä se mittaa
IQ-testeissä yhdistyy monenlaisia tehtäviä: sarjojen ja matriisien täydentämistä, analogioiden löytämistä, päättelyä numeroilla ja sanoilla, kuvioiden kiertämistä mielessä ja tiedon muistamista muutaman sekunnin ajan. Yhdessä ne antavat arvion yleisestä päättelykyvystä.
Mitä se ei mittaa
IQ ei mittaa luovuutta, tunneälyä, sinnikkyyttä, tietoja eikä ihmisen arvoa. Se ei myöskään yksinään ennusta menestystä: motivaatio, ympäristö ja terveys painavat yhtä paljon tai enemmän.
Yksittäisen päivän tulokseen vaikuttavat myös väsymys, jännitys ja se, kuinka tuttuja tällaiset kysymykset ovat.
Voiko sitä parantaa?
Päättelykyky on aikuisiällä melko pysyvä. Harjoittelu sen sijaan lisää sujuvuutta kussakin kysymystyypissä: sarjoja tai matriiseja harjoitteleva ratkaisee ne nopeammin ja tekee vähemmän virheitä. Siksi tulos voi nousta hieman, kun testi uusitaan, vaikka varsinainen kyky ei ole muuttunut.
Miten saat selville IQ:si
Virallisen arvioinnin tekee psykologi normitetuilla testeillä kasvokkain. MaxterIQ:n kaltainen verkkotesti antaa suuntaa antavan arvion: sen avulla voit hahmottaa tasosi ja harjoitella, mutta se ei ole diagnoosi.